Kirjoittamisen vaikeudesta

A writer is a person for whom writing is
more difficult than it is for other people.
-Thomas Mann-

Ehkä kirjoittaminen tuntuu erityisen vaikealta tänään,
kun pihapippaloitsijat ovat valvottaneet minua yön ja nyt olen kipeä.
Sitäpaitsi tää kämppä on edelleen pätsi.
Ulkona on miellyttävän kesäistä, mutta sisällä aivot sulaa.

Käytiin taas piknikillä, which was nice.

Terveiset Vantaalta!

Vappu tuli jo tänään, kuplamuovikuoressa. Kissa Katariina sen oli Vantaalta pyydystänyt ja laittanut tulemaan.


Kävimme Pirjon kanssa katsomassa juutalaislaueen kauppoja. Päätin "oikaista" puiston läpi ja sitten ei oltukaan enää tuntiin kartalla. Kaupunginosan nimi oli osuvasti Strangeways. Siellä kierrettiin ympyrää ja seikkailtiin vankilan (HM prison, se paikka mihin tyylipoliisit kuskaa porukkaa vissiin) liepeillä. No löydettiin lopulta perille, eikä ollut turha reissu: ostin tarjousmyymälästä värikkään kesäkäsilaukun.

Mulla on siis edelleen edellytykset perustaa se meediotaksi, mitä suunnittelin skidinä. Vaikkei oo suuntavaistoa, niin intuitiolla voi löytää perille, vaikka siinä nyt sitten menisikin kauemmin. Slogani olis ollu "Tunnin matka viikossa". Matka voi olla merkittävämpi kuin itse määränpää. Nyt tehtiin puolen tunnin matka kahdessa. Medionomitaksi vauhdissa.

Hmm...siinäpä ideaa, jos ei tää käsikirjoittaminen lyö leiville.

Kirjoituspäivä

Koko päivä kirjoittamista, välillä hiukan joogaa.

Aloitin päivän katsomalla japanilaisen kauhuelokuvan Dark Water (ohj. Hideo Nakata). Ajattelin imeä vaikutteita miten luodaan jännitteitä. Äiti ja tytär muuttavat uuteen kotiin avioeron jälkeen, mutta asunnossa oleva vesivahinko vain leviää ja kuviohin astuu naapurintyttö keltaisessa sadetakissaan. Eokuvassa oli paljon kivoja visuaalisia jippoja, ja sitä jännitettä. ****

Teatteri-ilta

Olipa ihanaa käydä teatterissa pitkästä aikaa.

Päivällä kirjoittelin ja selvittelin kesätöitä, aloitan työt YLE:llä jo 26.5.

Illalla kävimme porukalla Library Theaterissa katsomassa näytelmän Frozen. Aluksi oli vaikeuksia saada selvää herkullisesta brittiaksentista, pian siihen tottui.

Näytelmä oli koskettava. Siinä käsiteltiin kuolemaa ja lapsen katoamista. Enimmäkseen näytelmä muodostui kolmen henkilön monologeista: äiti, jolta on kadonnut tytär; mies, joka kaappaa tyttölapsia; lääkäri, joka tutkii sarjamurhaajien mieltä. Henkilöhahmojen välinen vuorovaikutus lisääntyi toisella väliajalla. Rankat ja hauskat hetket vuorottelivat sopivasti.Kun kaikkea ei ymmärtänyt, sai tehdä ihan omia tulkintoja:)

Hyvän teatterin jälkeen on aina innostunut olo. Voi, kun ehtisi vielä käydä jotain katsomassa!

Perinteinen tiistai

Tiistai hurahti tuttuun malliin: kävellen kouluun, kahdeksan tuntia tiukkaa tykistystä ja jälkipuinti Crescent-pubissa.

Kevät on täällä!

Ihanan keväinen päivä oli viimeinkin. Aurinko lämmitti ruumista ja mieltä, kun olin kävelyllä.

Sain yllätyspaketin Anu V:ltä. Miten hän arvasikin että oli jo suklaa- ja salmiakkivaje. Tuli myös kutsu kummityttöni Nellan 2-vuotispäiville. Harmi etten pääse prinsessajuhliin.


Mieleeni tunkeutuu elokuvaideoita, joita en halua kirjoittaa. Odotan vielä sitä suurta inspiraatiota.

Laiskanläksyä

Soo soo,
En ole kirjoittanut pääsiäisen jälkeen mitään.
On muka ollut niin kiire. Nyt on kunnon reissuvihkosulkeiset, kun pitää päivittää kuulumiset kuukauden ajalta. Kohta en muuten muista itsekään mitä sitä on tullut tehtyä.
Pitää kehitellä uutta elokuvaideaakin tänään.