Manchester on kuin mehiläispesä, joka kuhisee työläisiä. Ihmeetelinkin miksi Mehiläisiä löytyy mm. liikennetolpista. Kaupungintalon lattiassa on kuulemma mosaiikkityö, jossa on puuvillaa ja mehiläisiä kuvaamassa teollisuutta ja työläisiä. Tämän opimme turisti-infossa.
Aki, Pirjo ja mie käpsyteltiin kaupungilla. Pirjon ja mun piti käydä Nicky Oliverilla ihotestissä, kun ollaan menossä seuraavalla viikolla kampaajalle. Halusivat testata meitit väriaineallergian varalta. Eipä oo Suomessa koskaan testattu. Värit vaan päähän, sittenhän se nähdään:)
Metsästettiin ikuisuus ruokapaikkaa ja lopulta päädyttiin taas Chinese Townin Top Wokkiin. Piti tilata crispy duck, johon ihastuin viime kerralla: rapeaa ankkaa, kasviksia ja herkullista siirappimaista kastiketta käärittynä vehnälätyn sisään, NAM!
Juotiin Akin nimpparikahvit muffinssien kera Nerossa. Käytiin vielä viskillä Britons Protectionissa. Oli taas sellainen kauhea tuuli, joka meinaa tempaista mukaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti